Nuorisokeskusten pedagoginen työote on valtakunnallisen nuorisokeskusten yhteinen näkemys siitä, mitä hyvä nuorisotyö on keskusten omassa toimintaympäristössä. Nuorisokeskusten toimintaa ohjaa ensisijaisesti nuorisolaki, joka määrittää toiminnalle suuren linjan tavoitteet, kuten lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen, itsenäistymisen ja kasvun tukeminen sekä yhteisöllisyyttä edistävien taitojen oppiminen. Nuorisokeskusten erityisenä tehtävänä on kansainvälistymisen ja kestävän kehityksen edistäminen. Keskusten yhdessä kehittämä nuorisokeskuksen pedagoginen työote on toimintatapa, jonka kautta päästään nuorisolain määrittämiin tavoitteisiin.

Nuorisokeskusten kasvatukselliset tunnuspiirteet

Nuorisokeskukset järjestävät ryhmille nuorisolain mukaisesti ohjattua seikkailu-, luonto-, ympäristö, kulttuuri- ja leiritoimintaa laadukkaissa puitteissa luonnon keskellä. Myös järjestöt, kunnat ja muut nuorisoalan toimijat voivat hyödyntää keskusten ryhmätoiminnan osaamista, tiloja ja palveluita. Yleisimmät toimintamuodot ovat kouluhyvinvointia tukevat leirikoulut, muut leirit sekä sosiaalisen vahvistamisen Nuotta-valmennus. Näiden lisäksi keskukset tarjoavat koulutuspalveluita ja kehittävät nuorisotyötä kotimaassa ja kansainvälisesti. Valtakunnalliset nuorisokeskukset muodostavat koko maan kattavan verkoston. Keskusten yhteiskunnallista tehtävää rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tämä dokumentti kuvaa nuorisokeskuksissa tapahtuvaa kasvatuksellista nuorisotyötä, joka perustuu yhteiseen arvopohjaan ja tietoperustaan ja jota sovelletaan kaikessa nuorisokeskusten toiminnassa. Nuorisokeskusten pedagogisen työotteen synnyn lähtökohtana on ollut keskusten yhteisen toiminnan sanoittaminen. Tämä pedagoginen työote on nuorisokeskusten työntekijöiden opas yhteiseen ammatilliseen nuorisotyöhön. Puhumalla samoilla termeillä ja pyrkimällä samoihin tavoitteisiin voidaan varmistaa nuorisokeskuksissa tehtävän nuorisotyön yhdenmukaisuus ja laadukkuus.

Nuorisokeskusten pedagogisessa työotteessa korostuu ammatilliselle nuorisotyölle tyypillinen nuorisotyön kuvaaminen ja määrittäminen, joka rakentuu kasvatuksen teoreettiselle pohjalle. Työote on kehitetty nuorisokeskuksissa yhteistyössä henkilöstön kanssa ja se luo yhteisen pohjan nuorisokeskustoiminnan kehittämiselle myös tulevaisuudessa

Nuorisokeskusten pedagogisen työotteen tietoperusta ja toimintaympäristö

Nuorisokeskusten pedagogisen työotteen kasvatuksellinen ajattelu perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja kokemukselliseen oppimiseen nuorisokeskusten toimintaympäristössä. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön lisäksi myös toiminnan perustana olevia arvoja.

Humanistinen ihmiskäsitys on nuorisokeskusten pedagogisessa työotteessa kasvatus- ja ohjaussuhteen perusta. Humanistinen oppimiskäsitys korostaa yksilön ainutkertaisuutta ja luovuutta. Uskomme nuorisokeskuksissa yksilön omiin kykyihin sekä haluun kasvaa ja kehittyä, ja tämä näkyy kaikessa toiminnassamme. Nuorisokeskuksissa jokainen ihminen on samanarvoinen. Jokaisen ihmisen päämääränä on kehittyä omaksi itsekseen ja toisaalta kunnioittaa muiden vakaumuksia ja päämääriä.

Kokemuksellinen oppimiskäsitys pohjautuu humanistiseen oppimiskäsitykseen. Kokemuksellinen oppiminen on toiminnallista ja oppijaa monipuolisesti aktivoivaa painottaen kokemusten ja elämysten merkitystä oppimistilanteessa. Kokemukselliseen oppimisen kuuluu olennaisesti reflektointi. Reflektoinnilla tarkoitetaan kokemuksen tarkastelua jälkikäteen tai sen aikana. Nuorisokeskusten monipuolisissa aktiviteeteissa osallistujat pääsevät kokemaan ja sen myötä oppimaan uusia taitoja.

Toimintaympäristö on vaikuttanut nuorisokeskusten pedagogisen työotteen muotoutumiseen. Nuorisokeskukset sijaitsevat lähellä luontoa. Ohjelmissa ja leireillä luonto on osa oppimateriaalia ja oppimisympäristöä. Nuorisokeskuksissa edistetään terveitä elämäntapoja ja vahvistetaan lasten ja nuorten luontosuhdetta. Toimintaympäristö on jokaisessa keskuksessa elämyksellinen, turvallinen ja kehittävä.

Nuorisokeskusten arvot

• Elämän ja ympäristön kunnioittamisella tarkoitamme elämänhallinnan vahvistamista, terveitä elämäntapoja, kestävää kehitystä ja luontosuhteen vahvistamista.
• Yhteisöllisyydellä ja yksilöllisyydellä tarkoitamme sekä yhteisöllisyyden että yksilöllisyyden kunnioittamista. Yhteisössä tärkeitä asioita ovat yhdessäolo, välittäminen ja turvallisuus yksilöä ja hänen tarpeitaan kunnioittaen.
• Yhdenvertaisuudella tarkoitamme aitoa ja kunnioittavaa kohtaamista riippumatta yksilön taustasta ja ominaisuuksista.
• Osallisuudella tarkoitamme jokaisen mahdollisuutta tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Uskomme, että lapsella ja nuorella on kykyjä ja voimavaroja ratkaista itse omia asioitaan, kun häntä siinä tuetaan.

NUORISOKESKUSTEN PEDAGOGISEN TYÖOTTEEN TUNNUSPIIRTEET

Kuvio havainnollistaa miten nuorisokeskusten pedagogisen työotteen tunnuspiirteet voidaan johtaa humanistisesta ihmiskäsityksestä, kokemuksellisesta oppimiskäsityksestä ja nuorisokeskuksista toimintaympäristönä.

Toiminnan nuorikeskeisyys pohjautuu humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti uskomiseen yksilön kykyihin. Nuorisokeskusten pedagogisen työotteen lähtökohtana on ensisijaisesti nuori ihminen sekä hänen henkilökohtaiset tarpeensa ja tavoitteensa.

Toiminnan ja vuoropuhelun rinnakkaisuus pohjautuu kokemukselliseen oppimiskäsitykseen. Nuorisokeskusten pedagogisessa työotteessa toiminnallisuus nähdään välineenä nuoren ymmärtämiseen ja ohjaamiseen. Vuoropuhelu ja kokemusten reflektointi ovat merkittäviä oppimisprosessin onnistumisen kannalta.

Turvallinen, monipuolinen ja osaava toimintaympäristö tukee oppimista. Toimintaympäristöön liittyy olennaisena osana osaava henkilökunta, joka käyttää tavoitteellisesti ja tietoisesti nuorisokeskusten pedagogista työotetta.

Nuorisokeskuspedagogisen ohjaamisen tunnuspiirteet

Nuorisokeskuskustoiminnan päätavoitteena on lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistuminen, jota tuemme arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen kautta. Nuorisokeskuksissa kaikki työntekijät kasvattavat yhteisten arvojen ja nuorisokeskusten pedagogisen työotteen mukaisesti.
Ohjaus nuorisokeskuksissa on toimintaa, jota toteutetaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ryhmien erityispiirteet huomioiden. Ohjaussuhdetta voidaan lähestyä dialogin näkökulmasta, jossa ohjaaja antaa ohjattavalle mahdollisuuden ilmaista itseään ja samalla elää yhteiset tilanteet ohjattavan näkökulmasta.

Nuorisokeskuksissa lasten ja nuorten uusienkin voimavarojen löytyminen ja esiintuominen positiivisen palautteen kautta on tärkeää. Nuorisokeskuksissa osallistujille välitetään lämmin ja huomioiva ilmapiiri. Tämä tapahtuu pienillä arkisilla asioilla, kuten saapuvan ryhmän vastaanottaminen ja tervetulleeksi toivottaminen heti osallistujien astuessa bussista ulos.

Toiminnan nuorikeskeisyys tukee nuorten osallisuutta

Nuorisokeskuksissa lapsi ja nuori on aktiivinen toimija, mikä tukee lapsen ja nuoren osallisuutta. Osallisuus näkyy mahdollisuutena tulla kuulluksi ja vaikuttaa toimintaan. Nuorisokeskuksissa nuorten mielipiteillä on merkitystä. Uskomme siihen, että lapsella ja nuorella on kykyjä ratkaista itse omassa elämässä eteen tulevia haasteita, kun hän saa siihen tarvittavan rohkaisun ja tuen.

Nuorisokeskuksissa ohjaus on ammattitaitoista. Ohjaajat tunnistavat tilanteet, joissa päätösvaltaa ja vastuuta voi antaa nuorelle ja milloin toiminnan tulee olla ohjaajavetoista. Ohjaustyyli on ohjaajan tietoinen valinta ja työkalu, joka valitaan aina tilanteen mukaisesti ja turvallisuusnäkökulma huomioiden. Ohjauksessa hyödynnetään ryhmäprosesseja ja ryhmä toimii voimavarana. Ammattimaisen ohjauksen avulla ryhmä hyötyy eri ihmisten vahvuuksista ja huomaa, miten jokainen yksilö on tärkeä ryhmän sisällä. Ryhmä voi kasvaa leirin aikana tunnistamaan omat vahvuudet ryhmänä ja yksilöt sen jäseninä.

Toiminnan ja vuoropuhelun rinnakkaisuus tukee vuorovaikutustaitojen kehittymistä

Nuorisokeskusten pedagogisessa työotteessa toiminnallisuus on kokemuksellisen oppimiskäsityksen mukaisesti väline nuoren tulkitsemiseen ja ohjaamiseen. Vuoropuhelu on merkittävä osa onnistunutta oppimisprosessia. Onnistuneeseen toimintaa ja vuoropuhelua yhdistävään oppimisprosessiin liittyy oikeanlaisen oppimisympäristön valinta sekä kokemuksen käsittelyn eli reflektoinnin tukeminen.
Nuorisokeskusten toiminnassa havaittujen ja koettujen asioiden reflektointi on tärkeä osa ohjelmaa. Kokemuksia reflektoidaan niin toiminnan aikana kuin sille erikseen varattuna aikana. Ohjaajan rooli reflektoinnissa on johdatella osallistujat pohtimaan kokemaansa.

Nuorisokeskuksessa ohjaaja antaa ja luo tilaa osallistujalle, ja auttaa tätä löytämään itsestään kokevan puolen lisäksi tutkivan puolen. Ohjaajan ja ryhmän kanssa käydyt reflektoinnit ja palautekeskustelut auttavat esimerkiksi opittujen asioiden purkamisessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa sekä tavoitteiden asettamisessa ja tarkastelemisessa. Nuorisokeskuksessa ohjaaja järjestää reflektoinnit ryhmän kannalta sopivana ajankohtana tilanteeseen ja ryhmälle sopivin menetelmin.

Ammattitaitoiset ohjaajat tukevat reflektointia erilaisin menetelmin. Tapahtumien tarkastelun tavoitteena on havaita omasta tai ryhmän toiminnasta asiat, jotka kannattaa muistaa tulevaisuudessakin erilaisissa tilanteissa ja taas toisaalta auttaa havaitsemaan ne tavat ja asiat, jotka jarruttavat omaa tai ryhmän kehittymistä. Toiminnan ja vuoropuhelun rinnakkaisuudella edistämme vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Turvallinen, monipuolinen ja osaava toimintaympäristö nuoren itsetuntoa vahvistamassa

Nuorisokeskukset tarjoavat asiakkailleen erilaisia aktiviteetteja, joista ammattitaitoinen ohjaaja rakentaa yhteistyössä asiakkaan kanssa ryhmän tarpeita ja tavoitteita tukevan kokonaisuuden, jossa kokeminen ja osallisuus ovat toiminnan tavoitteiden mukaista ja turvallista.

Toiminta nuorisokeskuksessa antaa osallistujalle mahdollisuuden oppimiseen uudenlaisissa tilanteissa ja toimintaympäristössä.